Halvard

     
© VRL-07415/Vapaasti

Rauhallinen Hal on ihanan tyyni oripoika, jota voisi hoitaa karsinassaan vaikka tuntikausia. Ei voisi uskoa, että karsinassa hoitaa oria eikä ruunaa. Hal seisoo todella kiltisti ja nauttii hoitotoimenpiteistä silmät kiinni ja alahuuli roikkuen. Hal on lempeä ihmisiä kohtaan ja jos se ei nuoku nautinnosta, se katselee ystävällisesti mitä ihminen oikein puuhaa ja touhottaa. Ori on myös helppo hoitaa : se ei nostele päätään suitsittaessa ja haukottelee, kun kuolaimet tulevat esiin. Satulankin saa muitta mutkitta orin selkään ja vyön kiristettyä. Koska Halvard sopii myös valjakkoajoon, pitää ori myös valjastaa. Se osaa käyttäytyä siinäkin, seisoo siivosti ja katselee, kun ihminen kiristelee solkia ja ohjia.

Halvard on myös ratsastaessa melko rauhallinen. Ori osaa vaatia ratsastajalta tarkkuutta ja taitoa, jotta Hal kulkisi nätisti. Se saatta esimerkiksi heitellä päätään laukatessa tai jos ratsastaja ei esteitä hypätessä myötää, voi Halvard vetäistä tuon kaulalle ja seuraavalla kerralla kieltää esteellä. Halvardin kanssa pitää siis olla tarkkaavainen ja arvostava, jotta se toimisi kunnolla. Halilla on mukavat askeleet ; pehmeä käynti, vetreä ravi ja lennokas laukka. Halvardilta löytyy kiinnostusta niin esteille kuin koululle. Hal on melkein aina valmiina lähdössä töihin.

Norjanvuonohevonen toimii myös valjakkohevosena. Halvard kannattaa valjastaa kärryjen eteen kaverin kanssa, koska ori voi alkaa määräillä ohjastajaa käskyjen käydessä liian rajuiksi tai vauhdin käydessä liian lujaksi. Halvard vaatii ohjastajaltaan tarkkuutta ja kärsivällisyyttä, sillä ori on vaikeampi valjakkoajossa kuin ratsastaessa.
© Luna Laakso

Sukujuuret

Isä Asbjörn oli lempeäluonteinen hallakko 145-senttinen ori, joka kilpaili helpoissa koulu- ja valjakkoluokissa Norjassa. Pääsääntöisesti se oli perheen lellikki: perheen kaksi tytärtä ratsastivat sillä ja treenasivat niin koulu- kuin esteratsastustakin, perheen äiti harrasti valjakkoajoa ja isä kävi orin kanssa kävelylenkeillä. Näyttelyissäkin Asbjörn kävi harvakseltaan, saaden muutaman kerran I-palkinnonkin. Nuorempana ori oli ollut muutamassa kodissa, mutta 7-vuotiaana se siirtyi perheen omistukseen ja saikin asua heidän kotipihassaan koko loppuelämänsä, vaikka tyttäret aikuistuttuaan muuttivat pois. Seuranaan hallakolla oli pitkään shetlanninponiruuna, mutta kaksi viimeistä vuottaan se eli yksin lampaiden kanssa. Tämäkään ei muuttanut orin aina niin kilttiä ja aurinkoista luonnetta: se tuntui olevan varsin tyytyväinen illaiseen seuraan tahansa. Yksinoloa se sen sijaan ei juuri sietänyt. Asbjörn lopetettiin 27-vuotiaana erinäisten vanhuuden vaivojen vuoksi, jotka heikensivät sen elämänlaatua.
Jalostuksessa Asbjörinia ei käytetty kovin montaa kertaa, sillä sitä ei koskaan mainostettu missään. Muutamat tammanomistajat kuitenkin bongasivat orin näyttelyissä ja se herätti heidän kiinnostuksensa. Kaikki kuusi orin jälkeläistä perivät järkevän, ihmisläheisen luonteen ja hyvän rakenteen. Muutama on jopa kilpaillut kouluratsastuksessa sijoittuen.

Isänisä Holger oli Oslon seudulla kohtuullisen tunnettu pienemmissä koululuokissa ja erilaisissa näyttelyissä. Korkeutta orilla oli 143 cm ja väriltään se oli keltahallakko. Sen väriä moitittiin aina rotunäyttelyissä, eikä se muutenkaan aivan täydellinen ollut. Kuitenkin II-palkinnon Holger onnistui saamaan joitakin kertoja. Kouluratsastuksessa se oli suunnilleen Helppo B -tasoinen ja esteet ylittyivät 70 senttimetriin asti sujuvasti. Luonne Holgerilla oli hieman ailahtelevainen: toisinaan se oli oikea enkeli, mutta välillä hyvinkin kipakka ja äkäinen, etenkin vieraammille ihmisille ja koiria se ei sietänyt lainkaan. Hallakko oli aktiivisessa käytössä aina 25-vuotiaaksi asti, eikä se senkään jälkeen aivan toimettomaksi jäänyt. Se liikutettiin edelleen useita kertoja viikossa kevyesti aina viimeisiin hetkiin saakka. Holger lopetettiin 28-vuotiaana kaviokuumeen vuoksi. Jälkikasvua Holgerilla on 11 kappaletta, viisi oria ja kuusi tammaa. Kaksi oreista on kantakirjattu III-palkinnolla ja tammatkin ovat näyttelyissä menestyneet. Holger periytti vahvaa luustoa ja aavistuksen huonoa karvanlaatua. Haastava luonne ei onneksi periytynyt yhdellekään!

Isänemä Dyrfinna oli todella suloinen ja lempeä vuonohevostamma, jonka järkevä luonne ihastutti kaikki, jotka sen tunsivat. Ei olekaan ihme, että Dyrfinna toimi monta vuotta terapiahevosena, ja etenkin lasten kanssa se oli aivan ilmiömäisen kärsivällinen. Monet jotka pelkäsivät hevosia eivät kuitenkaan pelänneet tätä keltahallakkoa pystyharjaa juuri sen lempeyden vuoksi. Kilpailuissa tamma ei koskaan käynyt, mutta kotioloissa se osasi noin Helpon C:n asiat ja hyppäsi pieniä esteitä mielellään. Korkeutta Dyrfinnalla oli 139 senttimetriä. Terapiakäytössä se oli aina 20-vuotiaaksi saakka, jolloin se jäi siitä hommasta eläkkeelle. Se myytiin pienelle maalaistallille, jolla tamma eli vielä kuusi vuotta onnellisena seurahevosena pienessä vuonohevoslaumassa, kunnes se jouduttiin lopettamaan maksasairauden vuoksi.
Jälkeläisiä Dyrfinna sai kaksi, orin ja tamman, joista tammavarsa kuoli jo nuorena. Näin ollen Dyrfinnan periyttäjän kyvyistä on mahdotonta sanoa juuri mitään, mutta emänä se oli todella hyvä. Sopivan huolehtivainen, mutta antoi kuitenkin ihmisten käsitellä varsojaan ongelmitta.

Emä Thora oli kohtuullisen kevytrakenteinen 144-senttinen keltahallakko tamma, jolla oli vuonohevoseksi yllättävän isot ja lennokkaat liikkeet sekä mainio kokoamiskyky. Ei olekaan ihme, että se kilpaili parhaimmillaan Helppo A -tasoisissa luokissa myös sijoittuen. Esteitäkin tamma hyppäsi 80 cm, mutta ei koskaan kilpaillut tässä lajissa. Kouluhevosena Thora oli eteenpäinpyrkivä, kuuliainen ja yritteliäs, se teki aina parhaansa ja halusi miellyttää ratsastajaa. Kehut saivat hallakon yrittämään aina vain kovemmin ja se olikin todella sinnikäs kaikessa mihin ryhtyi. Muutamia kertoja sillä startattiin myös matkaratsastuksessa ihanneaikaluokissa ja tamma pärjäsikin hienosti. Myöhemmällä iällä se opetettiin kärryjenkin eteen ja Thora tykkäsi kovasti vetää kärryjä metsäteillä, se kulki korvat hörössä reippaasti ja nautti joka hetkestä. Tamman satutettua selkänsä 17-vuotiaana se olikin lopulta ainoa keino liikuttaa Thoraa, sillä ratsastaminen oli eläinlääkärin toimesta kielletty. Tamma lopetettiinkin 19-vuotiaana spondyloosin vuoksi.
Jälkeläisiä Thora ehti saada kolme, kaikki oreja, joista kaksi on myyty Suomeen. Emänä se oli melko rajuotteinen, mutta kuitenkin kohtalaisen hyvä. Yksikään varsoista ei perinyt keltahallakkoa väriä, eivätkä orivarsat myöskään kevyttä rakennetta. Tammavarsa sen sijaan on hyvinkin kevyt, näyttelytuomareiden mielestä jo liiankin sporttinen, mutta ratsuksi varsin hyvänmallinen.

Emänisä Thorgeirr oli hiirakko ori, joka kilpaili menestyksekkäästi kouluratsastuksessa Helppo A -tasolla ja valjakkoajossa noviisi-tasolla. Kaksi kertaa se osallistui jopa vuonohevosten mestaruuksiin, mutta sijoituksia ei tullut kummastakaan lajista. Tämä johtui todennäköisesti orin melkoisen herkästä luonteesta, se ei nimittäin osannut oikein rauhoittua vieraissa paikoissa ja suorastaan ahdistui isoista hevos- ja ihmisjoukoista. Kotioloissa 142-senttinen ori oli onneksi hieman rauhallisempi ja se osasi jopa levätä. Tutun hoitajan seurassa se myös selviytyi matalamman tason kilpailuista kunnialla, kunhan rutiineihin ei tullut liian suuria muutoksia. Kilpakäytössä Thorgeirr oli 20-vuotiaaksi asti ja senkin jälkeen aktiivisessa liikutuksessa 24-vuotiaaksi asti. Vuotta myöhemmin ori lopetettiin ähkyn vuoksi.
Jälkeläisiä Thorgeirr sai hieman alle 20 kappaletta. Vaikka luonne ei ollut aivan ideaali, sen kaunis väritys veti tammanomistajia puoleensa. Kohtalaisen hyvin se väriään periyttikin, mutta valitettavasti myös heikko luonne periytyi melko monelle sen jälkeläisistä.

Emänemä Gudrun oli hurmaava keltahallakko vuonohevostamma, joka liikkui kevyellä ja liitävällä askeleella. Se oli rotuisekseen melko suuri, 146-senttinen, mutta kokonaisuutena hyvin tasapainoinen ja rotumääritelmän mukainen. Tammalla kilpailtiin pienissä koulu- ja estekilpailuissa kohtalaisella menestyksellä useita vuosia, kunnes se myytiin 12-vuotiaana pieneen vuonohevossiittolaan. Tämän jälkeen Gudrunista tulikin täysipäiväinen siitostamma, eikä sitä enää liikutettu juuri koskaan. Se sai elää suurella aidatulla alueella ympäri vuoden muiden tammojen kanssa ja vähitellen se käytännössä villiintyi. Viimeisen varsan Gudrun sai 23-vuotiaana, eikä se sen jälkeen enää tiinehtynyt yrityksistä huolimatta. Tamma lopetettiin 25-vuotiaana huonon yleiskunnon ja korkean kuumeen vuoksi.
Gudrun sai yhdeksän jälkeläistä, olihan se viimeiset 10 vuotta lähes koko ajan kantavana. Se oli kyllä hyvä emä ja periytti mukavaa luonnetta sekä kauniita, lennokkaita liikkeitä. Iso koko periytyi lähinnä sen orivarsoille, tammat ovat maltillisemman kokoisia.
© Ireth

00.00.0000 o./t. virallinen nimi (e. virallinen nimi) // Omistaa omistaja

Kilpailumenestys

40 KRJ sijoitusta

03.06.2018 Kontolan Ratsutalli, Helppo B : 03/27
04.06.2018 Kontolan Ratsutalli, Helppo C : 04/20
06.06.2018 Kontolan Ratsutalli, Helppo C : 03/20
07.06.2018 Kontolan Ratsutalli, Helppo B : 01/27
10.07.2018 Ristikallio, Helppo B : 06/50
14.07.2018 Ristikallio, Helppo B : 02/50
14.07.2018 Brusque Ponies, Helppo B : 06/50
14.07.2018 Rushock Bog, Helppo C : 03/27
15.07.2018 Ristikallio, Helppo B : 01/50
15.07.2018 Brusque Ponies, Helppo B : 02/50
15.07.2018 Rushock Bog, Helppo C : 02/25
16.07.2018 Ristikallio, Helppo B : 05/50
17.07.2018 Brusque Ponies, Helppo B : 05/50
23.07.2018 Brusque Ponies, Helppo B : 02/50
25.07.2018 Brusque Ponies, Helppo B : 01/50
26.07.2018 Brusque Ponies, Helppo B : 06/50
26.07.2018 Ristikallio, Helppo B : 01/40
27.07.2018 Ristikallio, Helppo B : 03/40
27.07.2018 Ristikallio, Helppo B : 01/40
30.07.2018 Ristikallio, Helppo B : 05/40 

01.08.2018 Kadotetut Suomenhevoset, Helppo C : 04/27
02.08.2018 Ruskavaara, Helppo C : 05/29
03.08.2018 Ristikallio, Helppo B : 03/40
03.08.2018 Divisioona, Helppo C : 01/30
04.08.2018 Kadotetut Suomenhevoset, Helppo C : 04/27
05.08.2018 Kadotetut Suomenhevoset, Helppo C : 01/27
06.08.2018 Divisioona, Helppo C : 04/30
06.08.2018 Kadotetut Suomenhevoset, Helppo C : 01/27
06.08.2018 Kadotetut Suomenhevoset, Helppo C : 04/27
07.08.2018 Divisioona, Helppo C : 03/30
08.08.2018 Ruskavaara, Helppo C : 01/29
10.08.2018 Kadotetut Suomenhevoset, Helppo C : 05/27
10.08.2018 Kadotetut Suomenhevoset, Helppo C : 01/27
11.08.2018 Kadotetut Suomenhevoset, Helppo C : 02/27
12.08.2018 Kadotetut Suomenhevoset, Helppo C : 01/27
13.08.2018 Kadotetut Suomenhevoset, Helppo C : 03/27
15.08.2018 Kadotetut Suomenhevoset, Helppo C : 03/27
15.08.2018 Kadotetut Suomenhevoset, Helppo C : 03/27
16.08.2018 Kadotetut Suomenhevoset, Helppo C : 03/27
20.08.2018 Kadotetut Suomenhevoset, Helppo C : 04/27 

20 VVJ sijoitusta

13.07.2018 Wyat Shetlands, Noviisi : 06/37
14.07.2018 Wyat Shetlands, Noviisi : 06/37
26.07.2018 Wyat Shetlands, Noviisi : 04/37
21.08.2018 Breandan, Noviisi : 03/21
13.09.2019 Fellbury Stud, Noviisi : 02/40
16.09.2019 Fellbury Stud, Noviisi : 05/40
19.09.2019 Fellbury Stud, Noviisi : 06/40
21.09.2019 Fellbury Stud, Noviisi : 01/40
22.09.2019 Fellbury Stud, Noviisi : 04/40
30.09.2019 Fellbury Stud, Noviisi : 03/40 

30.11.2019 Adina, Noviisi : 01/49
27.12.2019 Hiivurin Suomenhevoset, Noviisi : 03/50
27.12.2019 Hiivurin Suomenhevoset, Noviisi : 06/48
29.12.2019 Hiivurin Suomenhevoset, Noviisi : 04/48
24.01.2020 Safiiritiikerin Kilpailukeskus, Noviisi : 02/50
25.01.2020 Safiiritiikerin Kilpailukeskus, Noviisi : 04/50
20.01.2021 Pyökkipolku, Noviisi : 01/40
21.01.2021 Pyökkipolku, Noviisi : 01/40
21.01.2021 Pyökkipolku, Noviisi : 05/40 

22.01.2021 Pyökkipolku, Noviisi : 06/40 

25.11.2019 NJ Hornanhovi : irtoSERT - tuom. Sorel

Päiväkirja ja valmennukset