Roosa on virtuaalihevonen! Roosa is a sim-game horse!

Kiiran Rokkari "Roosa" VH11-017-0813 shetlanninponi, tamma 13.11.2011, (4v. 18.12.2011) musta, 98cm koulupainotus, helppo B pitkä suku, Laikkarit kasvattaja Kiira omistaja Kiira (VRL-01387), Laikkarit

Luonne

Kiiran Rokkari, tutuille Roosa on syntynyt ehkä pahimmasta mahdollisesta yhdistelmästä.

Roosan kummatkin vanhemmat ovat aina olleet pikkuriiviöitä, jotka aiheuttavat minulle harmaita hiuksia. Jonain kauniina päivänä sain varmaan auringonpistoksen ja päätin, että Marista ja Rakustahan tulee kiva kouluvarsa. En sitten ajatellut sen pidemmälle sitä, millainen riiviö varsasta tulee kun yhdistetään kaksi pahimman laatuista pikkupirua. Jo ihan pienestä pitäen Roosa on ollut melko vaikea käsitellä. Sillä kesti ensinkin todella pitkään hyväksyä ollenkaan ihmisen läsnäoloa ja edelleenkin ja tekee kaikkensa aiheuttaakseen tälle pysyviä vammoja. Pieniltä lapsilta on karsinaanpääsy kielletty ja Roosa tarhailee kaikista syrjäisimmässä tarhassa ettei kukaan mene vahingossa rapsuttelemaan "suloista pikkuponia". Roosa on tietyllä tavalla ihan normaali poni, sen kanssa pärjää kun tietää mitä tekee ja osaa reagoida asioihin nopeasti ja oikein. Ongelmana on vaan se, että joka ikinen kerta, kun karsinaan astuu sisään alkaa kaikki alusta. Tammaa ei tosiaan kiinnosta, onko se tavannut tyypin aiemmin ja millainen tämä tyyppi on. Kenkä lentää ja hampaat nirskuvat. Tarhasta mieluiten joko juoksutan tamman sisään tai sitten odotan portilla että se viitsii tulla luokseni. En suosittele, että kukaan menee turhaan sisään tarhaan.

Ensimmäinen asia, kun tammalle on saanut riimun jollain erittäin kekseliäällä tavalla päähän on, että sen vie samantien ulos karsinasta. Olen pitänyt sellaista linjaa, että tammaa ei hoideta karsinassa koskaan. Vaikka olisi kuinka kiire, tamma viedään käytävälle, jotta sen saa kahdelta puolelta kiinni. Toinen asia on, että jos et ole saanut Kiiran koulutusta tamman kavioiden putsaukseen, et tee sitä. Roosa ihan oikeasti puree, ja se sattuu. Se saattaa myös kiskaista jalkansa irti otteesta ja potkaista turkaisen nopeasti. Kolmas asia, älä missään nimessä yritä tehdä mitään muita toimenpiteitä, kuin rutiini harjaus ja kamat niskaan. Oli melko hilkulla etten joutunut hankkimaan meille toista eläinlääkäriä pelkästään Roosaa varten, mutta pääsimme kuitenkin sopimukseen. Roosa on aina rauhoitettu, vahvasti, kaikkien toimenpiteiden aikana. Oli se sitten hampaiden raspaus tai jonkun isomman haavan hoito. Vielä voisin neljäntenä varoittaa, että en suosittele vesikarsinaan menoa. Ensinnäkin, ponia ei edes saa sinne ja toisekseen, tamma pistää niin lujaa kampoihin jos sitä yrittää suihkuttaa letkulla, että turvallisuusriski on aivan liian korkea. Koko tämän luonteen hoito-osuus onkin nyt ollut "älä tee sitä" ja "varoitan, kun teet näin" joten voisin vielä mainita mitä jopa kannattaa tehdä. Tamma nauttii, kun sen harjantyvestä rapsuttelee, tai ylipäätään selvittää harjaa. Myös häntään saa koskea.

Roosalle saa varusteet ihan helposti laitettua, jos osaa toimia vikkelästi. Satula äkkiä selkään, niin sen kanssa saa sen jälkeen touhuta ihan vapaasti. Suitset saa myös helposti tungettua tamman pieneen päähän. Jos jää pitkäksi aikaa vitkuttelemaan satula kädessä, alkaa tamma hermostua ja pureminen/potkiminen alkaa jälleen. Luojan kiitos Roosa ei karkaile erityisen helposti. Tamman saa siis kuskattua maneesiin helposti, eikä se yleensä edes yritä purra taluttajaansa. Jälleen, ennen kuin alan edes selittää millainen Roosa on ratsastaa, kerron asioita, mitä selässä ei saa tehdä. Ensimmäinen on lähinnä vain varoitus: älä edes yritä hypätä. Roosa on perinyt isältään valitettavasti haluttomuuden esteille, joten yritys on tuhoon tuomittu. Puomeja Roosa vielä saattaa mennä, mutta pienikin kavaletti mennään aina reippaasti ohi. Toinen asia on kielto. Roosan kanssa ei saa käyttää kannuksia. Jos vähänkin tirvaisee kannuksella ponin kylkeen, voin taata että löydät itsesi muutaman sekunnin päästä maistelemasta maneesin hiekkaa. Roosa on pirullisen hyvä tiputtamaan ratsastajia. Sen pukeissa on mahdoton pysyä kyydissä, koska se hyppii ja pomppii ja lopulta näyttää siltä että se meinaa mennä ympäri. Jos joku ikinä tulee pysymään tässä rodeossa kyydissä, lupaan että hän voi saada Roosan omakseen ilman mitään maksuja!

Se varoituksista, nyt on aika kertoa millainen tamma on ratsastaa. Se menee yllättävän hyvin itse eteenpäin, eli kannukset eivät siinä mielessä edes ole niin tarpeelliset. Siihen se valitettavasti kuitenkin jää. Roosa puksuttaa menemään uraa pitkin, ei käänny eikä ainakaan taivu mihinkään ensimmäiseen puoleen tuntiin. Jos saa yhden hyvän voltin aikaiseksi käynnissä, suosittelen heti sen jälkeen siirtymistä raviverryttelyyn, koska siinä meneekin sitten se seuraava puolituntinen. Roosa ravaa hienosti kuolaimen alla suoraa uraa pitkin ja lähtee mielellään omatoimisesti näyttämään komeaa keskiravia pitkillä sivuilla. Ja koska tamma siis tosiaan menee kuolaimen alla, ei pidätteillä ole mitään sijaa. Tallin poniratsuttajilla Annilla ja Miralla on mennyt keskimääräisesti n. 40 minuuttia saada Roosa taipumaan 10 metrin voltille ravissa, ja tukeutumaan ohjaan rehellisesti. Tämän jälkeen päästäänkin sitten laukkatyöskentelyyn. Roosa innostelee laukassa ja juoksee pitkin seiniä onnellisesti kuskaten kauhistunutta ratsastajaansa miten sattuu. Seuraavat 20 minuuttia menee siihen, että tamman saa rauhoittumaan ja kuuntelemaan myös laukassa. Kun tunti on ratsastettu, onkin aika vaihtaa suuntaa. Toiseen suuntaan Roosa ei enään kuskaile, joten aikaa menee huomattavasti vähemmän, kun yrittää saada pohjetta läpi. Eli keskimäärin voisin sanoa, että alkuverryttelyyn menee noin puolitoista tuntia.

Kun Roosan on sitten saanut ratsastettua avuille, se on mukava ja erittäin osaava ratsu. Se taipuu avoihin ja melkein jopa sulkutaivutukseenkin. Sen askeleet ovat ilmavia ja lennokkaita, joten sitä on myös mahdollista saada pakettiin. Tästä on meidän ratsastajamme hieman innostuneet, joten tammalla on varmaan parhaat lihakset koko tallista. Yksi mikä erottaa Roosan sen isästä ehkä eniten, on se, että tunnin jälkeen Roosa on huomattavasti helpompi hoitaa. Jos otat kamat nopeasti pois, sutaiset vähän kostealla sienellä ja harjaat päälle, eikä aikaa ole mennyt kuin 15 minuuttia, annan luvan jopa putsata tamman kaviot. Eli helpotusta on luvassa treenin jälkeen. Lyhyesti sanottuna, Roosa on siis tosiaan kahden riiviön yhdistelmä, eli tuplariiviö. Mutta silti erittäin palkitseva kaveri.

SIJOITUKSET - PÄIVÄKIRJA - SUKU JATKUU Klikkaa viereistä kuvaa, ja kaikki ponin kuvat aukeutuvat lightboxview- menetelmällä. Klikkaamalla kuvan oikeaa reunaa, näet seuraavan kuvan ja klikkaamalla vasenta reunaa, näet edellisen. Kuvaaja löytyy kuvatekstistä © - merkinnällä.

Sukutaulu ja jälkeläiset

Roosa on tarjolla jalostukseen puhtaille shetlanninponioreille. Astutuksista sovitaan sähöpostin (regeldressur@gmail.com) välityksellä, orin tulee olla kisannut.